Rakennusperinnettä ja talkootöitä

Seura Comments Off

Perinnekylän aittarakennus sai uuden pärekaton, Markku Honkolan toimesta, hänen päättäessään kesän 2018 työrupeaman Nuorisokeskus Marttisen oppaana.

 

Virtain seuran tehtäviin kuuluu virtolaisen perinteen ja historian vaaliminen.

2016

Halin metsäkämpän pärekattotalkoissa Perinnekylässä oli Ohtolan päreporukan lisäksi mukana talkooväkeä myös Virtain Seurasta.

 

Myllytoimikunta aloitti työnsä keväällä 2006

Tarkoituksena kartoittaa Virtain alueen myllyt (vesi ja tuuli).
Vanhat sähkölaitokset.
Korjausta vaativat myllyrakennukset.


Kuvat Juha Kallio

Jalkamylly (myös puro-, hierin- ja härkinmylly)
Yksinkertaisen jalkamyllyn koneiston tärkein osa on vaakasuoraan parruun, sammakko-hirteen tuettu pysty siipitukki, jonka alapäähän on kiinnitetty pystysuoraan asentoon säteittäiset siivet eli härkinlaudat. Puromyllynimitys on ollut seurausta siitä, että tämä on ollut ainoa myllytyyppi, jonka pyörittämiseen pienenkin padotun puron vesi riitti. Rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi jalkamyllyä on pidetty vesimyllytyypeistä vanhimpana.

Ratasmylly

Kun jalkamyllyjen välitysmekanismi kehitettiin, mahdollisti se uuden ratasmyllyn käyttöönoton. Siinä vesi pyörittää kahden laudoista kootun pyöreän puukehän ja niiden väliin sijoitettujen siipiportaiden muodostamaa vesiratasta .
Tässä myllytyypissä akseli ei jatku katkeamattomana jauhinkiveä pyörittäväksi akseliksi, kuten jalkamyllyssä, vaan voimaa on lisätty välitysrattaiden avulla. Tukevan vaakasuoran akselin toiseen päähän on kiinnitetty vesiratas, toiseen päähän hammasratas. Voima ohjataan pienemmän, lyhdyksi nimitetyn rattaan avulla ylemmän myllynkiven rauta-akseliin. Ratasmyllyn välitys tekee siitä jalkamyllyä tehokkaamman, ja sitä voidaan käyttää hitaamminkin virtaavassa vedessä. Paremman tehonsa takia ratasmyllyt olivat yleensä vero- eli tullimyllyjä.

Jäähdyspohjan myllyt (PDF)

Koronkylän myllyt (PDF)

Tyrkön mylly (PDF)

Vaskuun myllyn sopimuskirja 1905 (PDF)

Back to Top