Pitkän tähtäimen kotiseututyötä Virroilla

Virtain Seura ry on kotiseutuyhdistys, jonka tehtävä on toimia kotiseututyön tavoitteiden saavuttamiseksi, syventää kotiseututuntemusta ja työskennellä olojen kehittämiseksi ja viihtyvyyden lisäämiseksi Virroilla. Seura perustettiin 26.5.1950, ja vuonna 2020 se juhlistaa 70-vuotisjuhlavuottansa.
Tässä artikkelissa käydään lyhyesti läpi Virtain Seuran toimintaa sen pitkän historian aikana. Tarkemmin seuran toiminnan historiaa ja aikaansaannoksia on kuvattu esimerkiksi Virtain Seuran 60-vuotisjulkaisussa Perintönä sukupolvien Virrat vuodelta 2010.

Pysyviä jälkiä virtolaiseen kulttuuri-identiteettiin
Virtain Seuran perustamiskokous pidettiin Virtain Pirtillä 26.5.1950, ja johtokunnan ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Väinö Koro. Toiminnan ensimmäisiltä vuosikymmeniltä pysyviä jälkiä virtolaiseen paikallishistoriaan ja -identiteettiin ovat jättäneet monien muiden saavutusten ohella esimerkiksi Virtain laulun julkistus vuonna 1956, Viljamakasiinin avaaminen kotiseutumuseona vuonna 1961, Virtain kansallispuvun valmistelu sekä Virtain ryijyjen ja rasojen valmistuksen elvyttäminen.
Vuosikymmenten aikana Virtain Seura on ollut mukana tallentamassa paikallishistoriaa myös kirjankansien väliin. 1960-luvulla julkaistiin ensimmäinen osa ”Virtain historia” -sarjasta sekä Hannu Hämeen runoteos ”Runoja Virtain järvien rannoilta”. Virtain Joulun ensimmäinen lehti ilmestyi puolestaan jo vuonna 1958, ja siitä lähtien lehteen on tallentunut mittaamattoman arvokas aineisto virtolaista perinnetietoa, kertomuksia ja ajankuvaa. Sittemmin seuran julkaisuluettelo on kasvanut mittavaksi, ja myös Virtain kotiseutuarkiston perustamisessa ja vaalimisessa seura on ollut liikkeelle paneva voima. Kotiseutuarkisto sijaitsee Virtain kirjaston yhteydessä.

Perinnekylään on koottu arvokasta paikallishistoriaa
Virtain Perinnekylä on tänä päivänä yksi Virtain merkittävimpiä matkailunähtävyyksiä ja kiinteä osa valtakunnallisen nuorisokeskus Marttisen toimintaa. Alueen muotoutumisessa Virtain Seuralla oli merkittävä rooli.
Viljamakasiini, joka oli nimetty ”Kitusen museoksi” siirrettiin Marttisen saarelle vuosina 1985 ja 1986. Perinnekylän kokonaisuuteen kuuluvat mm. Ikkalankylän ja Liedenpohjan rajamailta siirretty Rajalahden talo (vanhin osa rakennettu jo vuonna 1843), Kurjenkylän Isoniemestä lähtöisin oleva tuulimylly ja aittoja, joista vanhin on peräisin 1700-luvun lopulta. Myös Herrasen kanavan kääntösillan kunnostamisessa Virtain Seuralla oli aktiivinen rooli.

Karhu-ooppera oli virtolaisen kulttuurityön voimanponnistus
Vuonna 1995 ensi-iltansa sai Torisevan jylhissä maisemissa karhunkaataja Martti Kitusen tarinan kertonut Karhu-Ooppera, jonka toteutus hoitui suurelta osin paikallisin voimin. Poikkeuksellinen miljöö ja vahva tarina houkuttelivat kahtena kesänä Torisevalle suuren joukon yleisöä. Libreton oli kirjoittanut Uolevi Nojonen ja säveltänyt Pentti Tynkkynen. Karhu-Oopperasta on kirjoitettu yksityiskohtaisesti Virtain Joulussa vuodelta 1995. Digitaalinen kopio, kuten myös aiemmat numerot aina vuodesta 1958 alkaen, on vapaasti luettavissa osoitteessa www.virtainjoulu.fi.

Kukitusperinne elää
Kotiseutuperinteen vaaliminen on yksi osa seuran toimintaa, ja siihen kuuluvat muistomerkit ja niiden kukitus. Karhunkaataja Martti Kitusen Kotalassa sijaitseva hautamuistomerkki paljastettiin vuonna 1997. Valokuvaaja I.K. Inhan muistomerkki paljastettiin Torisevan levähdysalueella vuonna 2015, kuten myös Inha Lusiinan muistolaatta vanhalla hautausmaalla. Muistomerkit kukitetaan vuosittain, kuten myös taiteilija Armi Sandbergin hauta sekä Asevelihengen muistomerkki Ohtolassa.

Vuonna 2020 Virtain Seura on vireä 70-vuotias, jolla on aktiivinen rooli paikallisena toimijana ja vaikuttajana. Juhlavuonna seuran puheenjohtajana toimii Tapani Heinonen, ja lisäksi johtokuntaan kuuluvat Tuija Veija (rahastonhoitaja), Riitta Kammonen (sihteeri), Keijo Kaleva, Juha Kallio (varapuheenjohtaja), Pauli Kankainen, Olli Koro, Aimo Mäkinen, Tiina Perämäki, Vesa Postinen, Lauri Ala-Nojonen ja kunniajäsenet Pentti Jouttijärvi ja Liisa Saikkonen.

Teksti:
Kati Mäntysalmi

Lähteet:
Menneitä muistellen. Pentti Jouttijärvi, 2020.
Perintönä sukupolvien Virrat. Virtain Seura ry / Arja Saarinen, 2010.