|
Kuvat Juha Kallio
Jalkamylly (myös puro-, hierin- ja härkinmylly)
Yksinkertaisen jalkamyllyn koneiston tärkein osa on vaakasuoraan parruun, sammakko-hirteen tuettu pysty siipitukki, jonka alapäähän on kiinnitetty pystysuoraan asentoon säteittäiset siivet eli härkinlaudat. Puromyllynimitys on ollut seurausta siitä, että tämä on ollut ainoa myllytyyppi, jonka pyörittämiseen pienenkin padotun puron vesi riitti. Rakenteen yksinkertaisuuden vuoksi jalkamyllyä on pidetty vesimyllytyypeistä vanhimpana.
Ratasmylly
Kun jalkamyllyjen välitysmekanismi kehitettiin, mahdollisti se uuden ratasmyllyn käyttöönoton. Siinä vesi pyörittää kahden laudoista kootun pyöreän puukehän ja niiden väliin sijoitettujen siipiportaiden muodostamaa vesiratasta .
Tässä myllytyypissä akseli ei jatku katkeamattomana jauhinkiveä pyörittäväksi akseliksi, kuten jalkamyllyssä, vaan voimaa on lisätty välitysrattaiden avulla. Tukevan vaakasuoran akselin toiseen päähän on kiinnitetty vesiratas, toiseen päähän hammasratas. Voima ohjataan pienemmän, lyhdyksi nimitetyn rattaan avulla ylemmän myllynkiven rauta-akseliin. Ratasmyllyn välitys tekee siitä jalkamyllyä tehokkaamman, ja sitä voidaan käyttää hitaamminkin virtaavassa vedessä. Paremman tehonsa takia ratasmyllyt olivat yleensä vero- eli tullimyllyjä.
Jäähdyspohjan myllyt (PDF)
Koronkylän myllyt (PDF)
Tyrkön mylly (PDF)
Vaskuun myllyn sopimuskirja 1905 (PDF)
|
